Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa
Files
Self archived version
published versionDate
2020Author(s)
Metadata
Show full item recordMore information
Self-archived item
Citation
Borodulin, Katja. Wennman, Heini. Mäki-Opas, Tomi. Jousilahti, Pekka. Koskinen, Seppo. (2020). Koulutusryhmittäiset erot liikunnassa Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimuksen valossa. Eriarvoisuuden kasvot liikunnassa, 175, 160-177.Rights
Abstract
Koulutusryhmien väliset terveyserot ovat keskeinen ja pitkäaikainen haaste suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Terveyseroja selittävät suurelta osin erot elintavoissa kuten liikunnassa. Tässä tutkimuksessa kuvataan koulutusryhmittäisiä tuloksia vapaa-ajan liikunnassa, työmatkaliikunnassa, työn fyysisessä kuormittavuudessa, vuorokauden fyysisen aktiivisuuden ajoittumisessa sekä vapaa-ajan ruutuistumisessa miehillä ja naisilla vuonna 2017. Aineistona hyödynnetään FinTerveys 2017 -tutkimusta, joka on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama laaja kansallisesti koko aikuisväestöä edustava terveystarkastustutkimus. Tarkastelussa ovat 30 vuotta täyttäneiden kyselylomakkeilla kerätyt tiedot vapaa-ajan liikunnasta, työmatkaliikunnasta, työn fyysisestä kuormittavuudesta sekä vapaa-ajan ruutuistumisesta television tai tietokoneen ääressä. Osalle tutkimukseen kutsutuista annettiin ranteessa pidettävä liikemittari seitsemäksi vuorokaudeksi mittaamaan fyysistä aktiivisuutta. Liikemittarin tuloksia tarkastellaan niiden 25 vuotta täyttäneiden osalta, joilla oli mittaustuloksia vähintään neljältä päivältä ja kymmenen tunnin ajalta. Koulutustaso luokiteltiin kor-keimman suoritetun tutkinnon perusteella kolmeen ryhmään (perus-, keski-, tai korkea-aste). Korkea-asteen koulutusryhmään kuuluvat harrastivat muita useammin vapaa-ajan liikuntaa ja istuivat vähemmän ruudun ääressä vapaa-ajalla. Työmatkaliikunta oli yleisempää korkea-asteen koulutusryhmän miehillä kuin vähemmän koulutetuilla, mutta naisilla ei havaittu koulutusryhmien välisiä eroja työmatkaliikunnassa. Työ oli fyysisesti kuormittavinta perus- ja keskiasteen koulutusryhmissä. Perusasteen koulutusryhmän naisille kertyi enemmän fyysistä aktiivisuutta erityisesti aamupäivällä (klo 9–11) ja vain peruskoulutuksen saaneilla miehillä laajemmin päiväaikaan (klo 8–15) verrattuna korkea-asteen koulutusryhmään. Korkea-asteen koulutusryhmässä miehet olivat illan tunteina fyysisesti aktiivisempia kuin perusasteen koulutuksen saaneet. Koulutustaso oli vahvasti yhteydessä vapaa-ajan liikuntaan, työn fyysiseen kuormittavuuteen ja fyysiseen aktiivisuuteen, sekä työmatkaliikuntaan miehillä. Koulutusryhmittäiset erot vapaa-ajan liikunnassa ja työn fyysisessä kuormittavuudessa olivat suuria ja samansuuntaisia kuin aiemmin on raportoitu. Koulutusryhmittäiset erot työmatkaliikunnassa saattavat olla kaventumassa. Uusi havainto oli koulutusryhmien välinen ero vuorokauden fyysisen aktiivisuuden ajoittumisessa, joka liittyy työn fyysisen rasittavuuden ja vapaa-ajan liikunnan eroihin koulutusryhmien välillä. Tulokset kannustavat etsimään ter-veys- ja liikuntapoliittisia keinoja koulutusryhmien välisten erojen kaventamiseksi. Keinot edellyttävät liikuntakäyttäytymisen ja eriarvoisuuden taustalla olevien esteiden ja kannustimien syvempää ymmärrystä sekä väestötason seurantaa toimenpiteiden ja politiikan vaikuttavuuden arvioimiseksi.