Epäsuorat altistuskokeet astman diagnosoinnissa

Abstract

Keuhkoputkien supistusherkkyyttä voidaan mitata epäsuorilla altistuskokeilla, mikäli astman perustutkimukset eivät varmista taudin määritystä. Astmadiagnoosiin tähtäävässä rasituskokeessa kannattaa käyttää juoksurasitusta, jolloin rasitusta lisätään nopeasti 1-3 minuutin aikana, minkä jälkeen lähes maksimaalista rasitusta ylläpidetään vielä 4-6 minuuttia. Kuivan ilman hyperpneassa hengitetään kuivaa ilmaa suurella keuhkotuuletuksella kuuden minuutin ajan. Mannitolikokeessa potilas hengittää mannitolijauhetta yksinkertaisella inhalaattorilla niin, että annos suurenee. Vaste kokeisiin arvioidaan uloshengityksen sekuntikapasiteetin (FEV1) muutosten perusteella. Astman diagnosoinnissa epäsuorien altistuskokeiden herkkyys on pienehkö, 40-60 %, mutta tarkkuus hyvä, 90-100 %. Astman diagnosoinnin lisäksi epäsuorilla altistuskokeilla on monia muita käyttöaiheita. Keuhkosairauksien ja lastenallergologian yksiköissä tulisi olla käytössä ainakin yksi epäsuora altistuskoe.