Vaikuttavuuden vuosikymmentä rakentamassa : Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuskeskus -selvitys

Abstract

Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuudella tarkoitetaan palveluilla aikaansaatua vaikutusta terveyteen, hyvinvointiin tai muuhun toivottuun asiaan. Tämän selvityksen tavoitteena oli arvioida tarvetta, toimintamallia, tehtäviä ja tavoitteita uudelle vaikuttavuustoimintaa koordinoivalle kansalliselle toimijalle. Selvityksen tulokset on suunnattu erityisesti päättäjille kansallisesti ja alueellisesti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, sote-organisaatioissa sekä laajemmin sote-ammattilaisille keskustelua edistämään.

Selvitystyössä haastateltiin 42 sote-johtajaa ja -asiantuntijaa sekä kuultiin asiantuntijaryhmää ja sidosryhmiä kattaen sote-tuottajia ja -järjestäjiä, yksityisiä toimijoita, järjestöjä, tutkimustoimijoita ja yliopistoja, ministeriöitä sekä eturyhmiä. Tahot tunnistivat useita ongelmia nykytilanteessa: vaikuttavuuden mittaaminen ei ole yhtenäistä, tietorakenteet eivät tue vaikuttavuustiedon käyttöä, osaa- misessa on kehitettävää ja ajattelutapa ei ole yhtenäinen. Vaikuttavuustoiminnan kehittämisellä on merkittävä potentiaali parantaa kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä aikaansaada huomattavia kustannussäästöjä.

Lopputuloksena ehdotamme kansallista vaikuttavuuskeskusta, jonka tehtävät ja tavoitteet vuoteen 2026 mennessä ovat: 1. Tunnistaa vaikuttavuustietotarpeita päätöksen teossa ja kehittämisessä: Vaikuttavuustiedon ja raportoinnin kehittäminen pohjautuu toimijoilta systemaattisesti kerättyihin tarpeisiin 2. Linjata ja koordinoida kansallisesti vaikuttavuus tiedon keräämistä ja seurantaa: Kansallisesti keskeiset mittarit määritelty asiakas- ja potilasryhmittäin (80 % volyymista) 3. Tukea vaikuttavuusdatan keräämisen ja vaikuttavuustiedon käytön jalkautumista: Palveluiden vaikuttavuuden kansallinen vertailu toteutuu 15 merkittävässä sote:n asiakas-/potilasryhmässä ja vertailukelpoinen data kattaa 50 % sote:n asiakas-/potilasvolyymista 4. Kehittää ja tukea käytännön toimijoiden osaamista ja edistää kulttuurimuutosta: Ammattilaisista enemmistö kokee vaikuttavuustiedon hyödylliseksi työssään 5. Tukea vaikuttavuustiedon tuottamista olemassa olevasta datasta: Sidosryhmien kokemus vaikutta- vuustiedon hyödyntämisestä paranee ja raportointi-järjestelmät tukevat vaikuttavuuden vertailua

Skenaariotyön tuloksena suosittelemme kansallisen vaikuttavuuskeskuksen toteuttamista hyvinvointialuejohtoi- sesti. Mallissa painopiste on alueellisessa kehittämisessä: keskus on viiden yliopistollisen hyvinvointialueen yhteinen toimija yhteistyössä muiden hyvinvointialueiden kanssa. Malli edellyttää THL:n ja muiden kansallisten toimijoiden tiivistä osallisuutta. Toiminnan aloitus vaatii käynnistämisvaiheessa noin 2 miljoonaa euroa vuodessa ja rahoitetaan omistajien ja valtion tuella. Vakiintumisvaiheen jälkeen omistajat rahoittavat toiminnan. Vaikuttavuuskeskuksen aikaansaamat hyödyt voivat kattaa moninkertaisesti toiminnan kulut.

Tämä selvitys on yliopisto- ja kansanedustajalähtöinen aloite, jolle keskeiset alan toimijat määrittelivät tavoitteet. Selvitys toteutettiin keväällä 2021 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talon yhteistyönä ja selvityshenkilöinä toimivat Paulus Torkki ja Tomi Mäki Opas. Selvitys on rahoitettu lääkintöneuvos Sakari Alhopuron yksityisellä lahjoituksella.