Second Home Tourism in Finland: Citizen Survey 2012
Vapaa-ajan asuminen Suomessa: väestökysely 2012
Date
2018-06-19Author(s)
Unique identifier
urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3083Metadata
Show full item recordResearch data
Citation
Pitkänen, Kati. Hiltunen, Mervi J.. Hall, C. Michael. Paloniemi, Riikka. Rehunen, Antti. Rinne, Janne. Strandell, Anna. , Second Home Tourism in Finland: Citizen Survey 2012Vapaa-ajan asuminen Suomessa: väestökysely 2012, 2018, urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3083.Licensed under
Abstract
The survey, conducted by the University of Eastern Finland, Finnish Environment Institute SYKE and Finnish Forest Research Institute charted second home tourism in Finland in 2012. Themes in the survey included, among others, living environment and activities for which second homes were used. The study was funded by the Academy of Finland (SA 255424). In addition to background variables, the respondents were first asked questions about their permanent residence, such as the type of housing, housing tenure, size of housing, years lived in the house/apartment, likelyhood of moving house in the following 5 and 10 years, and use of another apartment/house for study, work or other reasons. Further, the respondents were asked whether they had childhood experiences of spending time or living in the countryside, whether they had stayed overnight somewhere else than home in the previous 12 months and if so, where, in what kind of accommodation and how many nights. Regarding the access to and use of a second home (incl. owned summer cottages, long-term rental cottages, apartments or other dwellings used for leisure, accommodation in an allotment garden, timeshares, and travel trailers), the questions charted whether the respondents had access to a second home, how many different second homes they used per year, whether they were planning on getting a second home, and whether it was likely they were going to inherit a second home in the future. More detailed questions about the second home(s) used the most by the respondents included, among others, location, type, ownership, number of years used, type of neighbourhood, size, amenities, number of nights spent in the second home each month, transportation used to reach it, distance between home and the second home, and the importance of various services close to the second home (e.g. grocery shop, health care, Internet connection). Finally, living environments were investigated by asking the respondents what they regarded important in the environments of their permanent home and second home (e.g. possibility to spend time with family, possibility to enjoy nature, good connections), which changes had occurred in these environments and whether the changes were positive or negative, whether they thought spending leisure time at a second home had harmful effects on the environment, and how good a knowledge of environmental changes they had. Background variables included the respondent's gender, year of birth, spouse's/partner's year of birth, place of residence, education, economic activity and occupational status as well as the number of children in the household and gross annual income of the household.
Itä-Suomen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Metsäntutkimuslaitoksen toteuttamassa aineistossa kartoitetaan suomalaisten vapaa-ajan asumista vuonna 2012. Kyselyn teemoja ovat muun muassa asumisen ympäristöt ja vapaa-ajan asuntojen käyttöön liittyvät tekijät. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia (SA 255424). Kyselylomakkeen aluksi tiedusteltiin vastaajan taustatietoja ja vakituista asumista. Vakituiseen asumiseen liittyen kysyttiin asunnon tyyppiä, omistusmuotoa, kokoa ja asumisvuosia sekä muuttosuunnitelmia. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka usein vastaaja on yöpynyt vapaa-ajalla kodin ulkopuolella, mitä majoitusmuotoja hän on käyttänyt ja missä paikoissa yöpynyt. Lomakkeen seuraava osio käsitteli vastaajan mahdollisuuksia käyttää vapaa-ajan asuntoa. Kysyttiin muun muassa aikomuksista hankkia vapaa-ajan asuntoa, vapaa-ajan asunnon tyyppiä, sen rakennettua ja luonnonympäristöä sekä pinta-alaa ja varustetasoa. Haluttiin myös tietää, kuinka usein ja kuinka monta yötä vastaaja viettää aikaa vapaa-ajan asunnolla kuukausittain, mitä kulkuvälineitä hän käyttää sekä etäisyyttä vakituiselta asunnolta. Lisäksi kartoitettiin syitä vapaa-ajan asunnon käyttöön sekä erilaisten palveluiden tärkeyttä. Kysymyksiin oli mahdollista vastata kahden eniten käyttämänsä vapaa-ajan asunnon osalta. Viimeisessä osiossa vertailtiin vakituisen ja vapaa-ajan asuntojen ympäristöjä. Tiedusteltiin kummankin asunnon osalta, kuinka tärkeänä vastaaja pitää esimerkiksi sitä, että saa olla perheen tai ystävien kanssa, pääsee irtautumaan arjesta ja laitteista, saa liikkua luonnossa ja kalastaa tai metsästää, asunto on hyvin varusteltu ja asuminen ympäristöystävällistä, ympäristö on turvallinen ja lapsi- ja lemmikkiystävällinen, liikenneyhteydet ovat hyvät tai työpaikka, koulu tai palvelut ovat lähellä. Lopuksi pyydettiin arvioimaan esimerkiksi liikenteen ja viheralueiden määrää vakituisen ja vapaa-ajan asuntojen ympäristöissä sekä vapaa-ajan asumisen ympäristövaikutuksia. Aineistossa ovat taustamuuttujina vastaajan sukupuoli ja syntymävuosi, puolison syntymävuosi, täysi-ikäisten ja alle 18-vuotiaiden määrä kotitaloudessa, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys ja maakunta sekä syntymämaa, koulutus, asema ja kotitalouden yhteenlaskettu bruttovuositulo.
Keywords
Link to the original item
https://etsin.fairdata.fi/dataset/5fa847a2-b23a-4632-8d13-6473a833a589Collections
Related items
Showing items related by title, author, creator and subject.
-
Nuorten vapaa-aikatoimijuus : tukimus nuorten vapaa-ajan viettoa mahdollistavista ja estävistä tekijöistä
Keinänen, Mervi (Itä-Suomen yliopisto; University of Eastern Finland, 2015)Dataset
-
"Mee mökille, äläkä jää kaupunkiin" : vapaa-ajan asumisen kotitaloustyöt, vapaa-ajanvietto ja arjen hyvinvointi
Lehtonen, Suvi (Itä-Suomen yliopisto; University of Eastern Finland, 2016)Dataset
-
6.-ja 7.-luokkalaisten harrastukset ja vapaa-ajankäyttö – Pilottitutkimus koululaisten vapaa-ajan jakautumisesta
Koho, Tuomo; Tamminen, Pinja (Itä-Suomen yliopisto; University of Eastern Finland, 2020)Dataset