Perceptions of Housing and Neighbourhood Safety in Kuopio 2004 - 2005
Asumisen turvallisuus Kuopiossa 2004 - 2005
Date
2018-06-19Author(s)
Unique identifier
urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3015Metadata
Show full item recordResearch data
Citation
Susineva, Juhani. Susineva, Juhani. , Perceptions of Housing and Neighbourhood Safety in Kuopio 2004 - 2005Asumisen turvallisuus Kuopiossa 2004 - 2005, 2018, urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3015.Licensed under
Abstract
The survey studied perceptions of safety and security in the town of Kuopio, Finland. Questions charted the ownership of the accommodation, years of residence, and square meters. Other topics included the measures taken by the household, the limited liability housing company and the building manager to minimise risks and promote the safety of the housing. One theme pertained to social networks of the respondent and the household, investigating feelings of belonging, participation in politics or voluntary organisations, and the number of acquaintances the respondent had in the housing company. The survey also covered crime or accidents experienced by the household or the housing company. Perceptions of safety and security were charted with questions on how concerned the respondents were about the possibility to be subjected to crime or accidents, to what extent certain factors caused feelings of insecurity, and what measures the respondents took when not feeling safe. Background variables included the respondent's gender, marital status, age, basic and vocational education, and household size and income.
Tutkimuksessa selvitetään asumisen turvallisuutta kuopiolaisissa rivi- ja kerrostalotalouksissa 2000-luvun alkupuolella. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: Miten asumisen turvallisuus tai turvattomuus jäsentyy erityyppisen varautumisen näkökulmasta? Millaista on talouksien psyykkis-tajunnallinen turvallisuus tai turvattomuus? Miten taloudet toimivat itse ja yhdessä asumisen turvallisuuden edistämiseksi? Aluksi tutkimuskysymykset käsittelivät asumista yleisesti, asumismuotoa, taloyhtiötä, taloyhtiön sijainnin rauhallisuutta, asumisvuosia yhtiössä, asunnon hallintasuhdetta ja pinta-alaa. Seuraavaksi kysyttiin, miten isännöitsijän ja hallituksen toimenpiteet ovat edistäneet taloyhtiön turvallisuutta sekä kuuluuko joku taloudesta taloyhtiön hallitukseen ja osallistuuko talouden edustaja taloyhtiön yhtiökokouksiin ja muihin taloyhtiön yhteisiin tilaisuuksiin. Seuraava osio käsitteli fyysisestä turvallisuudesta huolehtimista. Siinä kysyttiin, miten talous on varautunut rikoksiin ja onnettomuuksiin sekä onko vastaaja tai joku muu talouden jäsen osallistunut turvallisuuskoulutuksiin. Lisäksi kysyttiin millaisia turvallisuusjärjestelmiä ja keinoja sekä väestönsuojelu- ja paloturvallisuusjärjestelmiä taloyhtiössä on käytössä. Vastaajan ja talouden ulkopuolisia sosiaalisia suhteita kartoitettiin kysymällä, miten kiinteästi vastaaja tunsi kuuluvansa eri tahoihin, osallistuuko joku talouden jäsen kunnallispolitiikkaan tai yhdistys- tai seuratoimintaan. Kysyttiin myös kuinka monta tuttua henkilöä tai ystävää vastaajalla on taloyhtiössä. Lopuksi kysyttiin taloutta tai taloyhtiötä kohdanneista rikostapauksista tai onnettomuuksista viimeisten 12 kuukauden ajalta. Koettua turvallisuutta koskevissa kysymyksissä kysyttiin, miten huolestuneita oltiin onnettomuuksiin tai rikoksen kohteeksi joutumisesta taloyhtiössä ja missä määrin tietyt tekijät aiheuttavat turvattomuutta. Haluttiin myös tietää, missä määrin ja mihin tahoihin vastaajat turvautuvat tuntiessaan pelkoa ja turvattomuutta henkilö- ja omaisuusturvallisuuden vuoksi. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, siviilisääty, ikä, peruskoulutus, ammattikoulutus, kotitalouden koko ja tulot.