Muistisairas ihminen liikenteessä

Abstract

Ikääntyvien kuljettajien määrän lisääntyessä myös muistisairaiden ihmisten osuus ajokortin haltijoissa kasvaa. Artikkelissa tarkastellaan etenevää muistisairautta sairastavan ihmisen ajo-oikeutta hyödyntäen lainopin menetelmiä. Vaikka muistisairaus johtaa edetessään ajokortista luopumiseen, ei pelkkä diagnoosi sairauden lievässä vaiheessa tarkoita ajoluvan menettämistä kaikissa ajokorttiryhmissä. Onnettomuusriski kasvaa sairauden edetessä, mutta yksilölliset erot voivat olla merkittäviä, ja ajokyvyn arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota muistisairaan kokonaistilanteeseen. Oikeus ajoneuvon kuljettamiseen on usein keskeinen osa sairastuneen identiteettiä ja osa hänen autonomiansa toteutumista. Ajo-oikeuden poistaminen voi kuitenkin olla välttämätöntä paitsi sairastuneen itsensä suojaamiseksi myös muiden turvallisuuden takaamiseksi. Artikkelin lopuksi pohditaan ratkaisuja muistisairaan ihmisen liikkumisen turvaamiseksi. Tutustuminen vaihtoehtoisiin ja turvallisiin liikkumisen keinoihin tulisi aloittaa riittävän ajoissa. Rajoitetun ajo-oikeuden mahdollisuutta tulisi edelleen maassamme selvittää erityisesti syrjäseuduilla asuvien varhaisvaiheen muistisairaiden näkökulmasta. Lisäksi muistisairaille ihmisille tulee taata muiden sairaus- ja vammaryhmien tavoin yhdenvertainen oikeus vammaispalvelulain nojalla myönnettäviin kuljetuspalveluihin.