Show simple item record

dc.contributor.authorHalonen, Maija
dc.date.accessioned2024-01-08T09:05:20Z
dc.date.available2024-01-08T09:05:20Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://erepo.uef.fi/handle/123456789/31182
dc.description.abstractVihreä talous, kasvu ja siirtymä erottautuvat kestävää kehitystä kuvaavista politiikkanarratiiveista. Politiikkaohjelmat, agendat ja strategiat pyrkivät suuntamaan kehitystä fossiili- ja muovitalouden jälkeiseen aikakauteen. Siirtymän tulisi lisäksi olla reilu ja oikeudenmukainen erilaisten ihmisten, yhteisöjen ja paikkojen näkökulmasta. Vihreän siirtymän mukaiset agendat ovat monin tavoin lupaavia suuntauksia Itä- ja Pohjois-Suomen kaltaisille alueille, joiden kehitys nojaa pitkälti luonnonvarojen kestävään käyttöön. Nämä Euroopan pohjoisen periferian maakunnat ovat kestävyysmurroksen eturintamassa olevia alueita niiden vahvan luonnonvarakytköksen vuoksi. Kestävyysmurroksen vaihtoehtoisia alueellisia kehityspolkuja tarkastellaan prosessisesti etenevien tutkimuskysymysten avulla: 1) millaisia vihreän siirtymän kehystämiä vaihtoehtoisia maakunnallisia kehityspolkuja kehittämistoimijoiden skenaarionarratiivit tuottavat, 2) miten erilaiset toiminnot sijoittuvat eri kehittämispoluilla ja 3) millaisena alueellinen oikeudenmukaisuus kuvautuu kehityspolkujen pohjalta tulkittuna? Artikkelin analyysi perustuu maakuntaliittojen sekä seutukunnallisten tai kunnallisten kehittämisorganisaatioiden edustajien haastatteluihin. Toivottu kehityspolku kuvautuu alueellisena optimointina, jolloin hyödyt näyttäytyvät maksimaalisina koko maakuntaa koskettavan aluekehityksen kannalta. Todennäköisin kehityspolku puolestaan kuvautuu alueellisena polarisaationa ja hyödyt pirstaleisemmin jakautuneilta. Epätoivottavin kehityspolku kuvautuu alueellisena periferisointina, jolloin höydyt näyttävät kohdistuvan erityisesti alueen ulkopuolelle tai maakuntakeskuksiin ja vastaavasti haitat maakuntien etäisempiin osiin. Alueellinen oikeudenmukaisuus koostuu monista eri elementeistä, joiden yhteisvaikutus tulisi ottaa huomioon alueellista oikeudenmukaisuutta arvioitaessa ja siihen vaikuttaessa.
dc.language.isofin
dc.publisherAlue- ja ympäristötutkimuksen seura ry.
dc.relation.ispartofseriesAlue ja ympäristö
dc.relation.urihttps://doi.org/10.30663/ay.130476
dc.rightsCC BY 4.0
dc.titleOptimointi, polarisaatio, periferisointi: Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien vaihtoehtoiset kehityspolut alueellisen oikeudenmukaisuuden kehyksessä
dc.description.versionpublished version
dc.contributor.departmentHistoria- ja maantieteiden laitos
uef.solecris.id470fdb42-7645-471e-803e-dbe09752ebdcen
dc.relation.doi10.30663/ay.130476
dc.description.reviewstatuspeerReviewed
dc.format.pagerange47–66
dc.relation.issn1235-4554
dc.relation.issue2
dc.relation.volume52
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.type.okmA1
uef.solecris.openaccess1
dc.rights.copyright© 2023 tekijä
dc.type.displayTypeArtikkelifi
dc.type.displayTypeArticleen
uef.rt.id16829en
dc.rights.urlhttps://creativecommons.org/licenses/by/4.0/


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record