Kuntien kokonaisulkoistusten kustannusvaikutukset: rekisteriaineistoon perustuva analyysi
Files
Self archived version
published versionDate
2023Unique identifier
10.23990/sa.122450Metadata
Show full item recordMore information
Self-archived item
Citation
Jokimies, Lotta. Rantsi, Mervi. Linna, Miika. (2023). Kuntien kokonaisulkoistusten kustannusvaikutukset: rekisteriaineistoon perustuva analyysi. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 60 (4) , 440-450. 10.23990/sa.122450.Rights
Licensed under
Abstract
Terveyspalvelujen ulkoistaminen on lisääntynyt viime vuosina, mutta ulkoistamisen kustannusvaikutuksista on vähän tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää eroavatko kokonaisulkoistaneiden kuntien terveyspalvelujen standardi- tai nettokäyttökustannukset palvelut omana tuotantona tuottavien kuntien kustannuksista.
Tutkimus perustuu Suomen akatemian STN IMPRO-tutkimusprojektin rekisteriaineistoon, joka sisältää tiedot kuntien terveyspalvelujen käytöstä, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sotkanet-tietokannan tietoihin kuntien nettokäyttökustannuksista. Tutkimuksessa verrattiin useiden aikajaksojen difference-in-differences -menetelmän avulla kokonaisulkoistuksen vuosina 2016–2018 tehneiden kuntien (n=14) terveyspalvelujen standardi- ja nettokäyttökustannuksia verrokkikuntien (n=218) vastaaviin kustannuksiin. Valitun menetelmän avulla voitiin arvioida ulkoistuksen vaikutuksia kunnissa, joissa ulkoistaminen on alkanut eri vuosina.
Kokonaisulkoistuksella ei ollut vaikutusta perusterveydenhuollon standardikustannuksiin (59,0 €/asukas, p=0,296), mutta perusterveydenhuollon nettokäyttökustannukset laskivat (-154,9 €/asukas, p=0,001) verrattuna oman tuotannon kuntiin. Erikoissairaanhoidon standardikustannukset laskivat (-96,4 €/asukas, p=0,027), mutta nettokäyttökustannukset eivät muuttuneet (38,7 €/asukas, p=0,373). Terveystoimen standardikustannuksissa (37,4 €/asukas, p= 0,621) tai nettokäyttökustannuksissa (-116,1 €/asukas, p=0,108) ei havaittu tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.
Kokonaisulkoistuksen tehneiden kuntien erikoissairaanhoidon käytön kokonaismäärä standardikustannuksina mitattuna laski, mutta tämä ei näkynyt nettokäyttökustannuksissa. Kokonaisulkoistuksen tehneiden kuntien perusterveydenhuollon nettokäyttökustannukset asukasta kohden puolestaan laskivat vaikka käytön määrä ei muuttunut. Tutkimuksessa havaittujen palvelujen käytön määrän ja niitä vastaavien nettokustannusten poikkeamien taustalla olevien tekijöiden selvittäminen edellyttää jatkotutkimuksia.
