Icensienet, koiransienet ja kivilinduzet - kuinka eliölajien nimiä käännetään suomesta karjalaksi
Files
Self archived version
final draftDate
2019Author(s)
Metadata
Show full item recordMore information
Self-archived item
Citation
Giloeva, Natalia. Kok, Maria. (2019). Icensienet, koiransienet ja kivilinduzet - kuinka eliölajien nimiä käännetään suomesta karjalaksi. Võro instituudi toimõtisõq, 34, 26-47.Rights
Abstract
Artikkeli käsittelee lajinnimien ja muun taksonomisen sanaston kääntämistä suomesta livvinkarjalaksi. Käännöskontekstina on Suomen yleisradion Ylen toimittama karjalankielinen viikkokatsaus sekä Ylen uutisartikkelit livvinkarjalaksi.
Eliölajien nimitykset ovat erityinen appellatiivien ryhmä, jolla on termien piirteitä. Itse lajinnimet eivät ole varsinaisia termejä, ja ne perustuvatin usein enemmän kansanperinteeseen kuin tutkittuun tietoon. Kun lajinnimiä käytetään tietokirjallisuudessa tai osana tieteellistä diskurssia, niiden tarkoitteet on kuitenkin täsmällisesti määritelty, ja yhdessä ne toimivat hierarkkisten luokitusjärjestelmien eli taksonomioiden osana. Lajinimistöä myös huolletaan termien tapaan. Varsinaisten lajinnimien ohella taksonominen sanasto käsittää eliölajien sukujen, heimojen, lahkojen, luokkien ja muiden taksonomisten yläkäsitteiden nimiä.
Konkreettisina tapausesimerkkeinä artikkelissa käsitellään ensinnäkin vastineen muodostamista vieraslajin nimitykselle: Aavikkotasku (Oenanthe deserti) ei kuulu Suomen kotoperäiseen linnustoon. Suomessa elää kuitenkin sukulaislaji kivitasku (Oenanthe oenanthe), jonka karjalankielinen nimi on iičäkki. Vastine vieraslajin nimitykselle muotoiltiin kotoperäisen lajinnimen pohjalta. Toinen tapausesimerkki käsittelee taksonomisen yläkäsitteen muodostamista silloin, kun lähde- ja kohdekielen luokitusjärjestelmät poikkeavat toisistaan: Suomessa sieni toimii yläkäsitteenä laajalle eliöryhmälle (Fungi), kun taas karjalassa sanalla sieni viitataan nimenomaan helttasieneen. Erot lähde- ja kohdekielen luokitusjärjestelmien välillä voivat mutkistaa jopa arkikäsitteiden kääntämistä: suomen sienestäjä ja sen karjalankielinen vastine sieniniekku eivät kaikissa konteksteissa viittaa täsmälleen samaan tarkoitteeseen.
Jos käännettävässä uutistekstissä esiintyy eliölaji tai taksonominen yläkäsite, ei yleensä riitä, että sille löytyy tyydyttävä kohdekielinen vastine. Vastineen pitäisi sopia myös osaksi kohdekielen taksonomista järjestelmää. Ongelmia voi syntyä, jos lähde- ja kohdekielen taksonomiat poikkeavat toisistaan tai jos tieteelliset ja kansankieliset taksonomiat eivät ole keskenään yhteensopivia. Toisinaan kääntäjän on jopa täytettävä taksonomisia aukkoja luomalla kohdekieleen yläkäsitteitä, joita entuudestaan ei ole ollut.
Jotta karjalankielinen puhujayhteisö tuntisi omakseen sen sanaston, joka uutisia käännettäessä syntyy, uutisten kääntäjä ja lukija Natalia Giloeva (Hiloin Natoi) järjestää säännöllisesti Facebook-kyselyn ”Kuibo parem karjalakse”. Kysely on osoittautunut tehokkaaksi tiedonhakumenetelmäksi. Sen avulla on saatu nopeasti käyttöön karjalankielisen puhujayhteisön tietoa mm. kansankielisistä lajinnimityksistä, niiden merkityksestä ja käytöstä.
Link to the original item
https://wi.ee/et/toimetised/Collections
- Filosofinen tiedekunta [463]