Non-operative treatment of Achilles tendon Rupture in Central Finland: a prospective cohort study – NoARC
Non-operatiivinen Akillesjännerepeämän hoito Keski-Suomessa: Prospektiivinen seurantatutkimus – NoARK
Date
2024-10-30Author(s)
Unique identifier
doi:10.17011/jyx/dataset/97848Metadata
Show full item recordResearch data
Citation
Juutinen, Taija. Khair, Raad. Sukanen, Maria. Reito, Aleksi. Reito, Aleksi. Paloneva, Juha. Paloneva, Juha. Ponkilainen, Ville. Ponkilainen, Ville. , Non-operative treatment of Achilles tendon Rupture in Central Finland: a prospective cohort study – NoARCNon-operatiivinen Akillesjännerepeämän hoito Keski-Suomessa: Prospektiivinen seurantatutkimus – NoARK, 2024, doi:10.17011/jyx/dataset/97848.Licensed under
Abstract
Project context:
Achilles tendon rupture (ATR) is a disabling condition with growing incidence in recent years. This is a prospective, non-randomised, observational study to investigate the clinical and biomechanical outcomes and prevalence of reruptures after operative or nonoperative treatment of acute Achilles tendon rupture. ClinicalTrials.gov ID NCT03704532. The prospective study was designed to recruit 200 non-surgically treated ATR patients. For the biomechanical substudy, a sample of 52 was targeted. Assessments were done in clinic at 2, 4 and 8 weeks, 6 months and 12 months after rupture, and in the biomechanics laboratory 8 weeks, 6 months and 12 months after rupture. Overall goal of this study was to identify factors that explain good recovery from ATR in a 1-year follow-up design.
Data included in the dataset:
Non-operatively treated patients total N= 74. Operatively treated patients total N=7. Re-ruptures N=6. Lower number of participants for biomechanical variables, missing data from different assessment points exists.
Variables:
Demographics, ankle joint range of motion, Achilles tendon and triceps surae muscle ultrasonography in relaxed condition (tendon thickness, medial gastrocnemius (MG) muscle fascicle length and pennation angle, MG and lateral gastrocnemius (LG) cross-sectional area, ultrasound shear wave elastography of Achilles tendon and MG and soleus muscles) and during dynamic contraction (tendon non-uniform movement, tendon stiffness, MG fascicle function during heel rise and gait), plantarflexion strength of both limbs (6 and 12 months), electromyography during isometric force production, heel rise and gait. Patient-reported outcomes using UCLA, Tegner, Leppilahti Score, RAND-36 and ATRS questionnaires, complemented by questions about compliance to rehabilitation. Accelerometer-measured physical activity for 7 days during normal daily life (8 weeks, 6 months, 12 months).
Akillesjänteen repeämä (ATR) aiheuttaa pitkäaikaista haittaa liikkumiselle ja sen esiintyvyys on kasvanut viime vuosina. NoARK on prospektiivinen, ei-satunnaistettu havainnointitutkimus, jossa tutkitaan akuutin akillesjänteen repeämän kliinisiä ja biomekaanisia muuttujia akillesjänteen repeämän operatiivisen tai ei-operatiivisen hoidon jälkeen Tutkimus on rekisteröity: ClinicalTrials.gov ID NCT03704532. Prospektiivinen tutkimus suunniteltiin rekrytoimaan 200 ei-operatiivisesti hoidettua ATR-potilasta. Biomekaanista osatutkimusta varten tavoiteltiin 52 henkilön otosta. Mittaukset tehtiin klinikalla 2, 4 ja 8 viikon, 6 kuukauden ja 12 kuukauden kuluttua repeämästä sekä biomekaniikan laboratoriossa 8 viikon, 6 kuukauden ja 12 kuukauden kuluttua repeämästä. Tutkimuksen yleisenä tavoitteena oli tunnistaa tekijöitä, jotka selittävät hyvää toipumista akillesjännerepeämästä.
Aineistoon sisältyvät tiedot:
Leikkaamattomia potilaita yhteensä N= 74. Leikkaushoitoa saaneita potilaita yhteensä N=7. Uudelleen puhjenneet potilaat N=6. Biomekaanisten muuttujien osalta osallistujien määrä on pienempi, eri arviointipisteistä puuttuu tietoja.
Muuttujat:
Demografiset tiedot, nilkkanivelen lepokulma, akillesjänteen ja triceps surae -lihaksen ultraäänitutkimus rentona (jänteen paksuus, mediaalisen gastrocnemius-lihaksen (MG) lihassäikeen pituus ja pennaatiokulma, MG:n ja lateraalisen gastrocnemius-lihaksen (LG:n) poikkipinta-ala sekä akillesjänteen, MG:n ja soleus-lihaksen elastisuus ultraäänielastografialla mitattuna) ja lihassupistuksen aikana (jänteen epäyhtenäinen liike, jänteen jäykkyys, MG:n lihastoiminta kantapään nousun ja kävelyn aikana), molempien raajojen plantaarifleksion voima (6 ja 12 kuukauden kohdalla), elektromyografia isometrisen voimantuoton, päkiällenousun ja kävelyn aikana. Potilaan raportoimat tulokset UCLA-, Tegner-, Leppilahti Score-, RAND-36- ja ATRS-kyselylomakkeilla, joita täydennetään kuntoutuksen noudattamista koskevilla kysymyksillä. Kiihtyvyysmittarilla mitattu fyysinen aktiivisuus 7 päivän ajan normaalin arkielämän aikana (8 viikkoa, 6 kuukautta, 12 kuukautta).